Mielikki villapaita

Mielikki villapaidan ohje PDF -tiedostona

Suomalaisessa mytologiassa useilla paikoilla on omat haltijansa ja henkensä. Varsinais-Suomen alue oli vielä kivikauden aikana osittain veden peitossa, ja vanhin tunnettu asutus sijaitsi saarilla ja rannikolla. Kampakeraamisen ja koilliseurooppalaisen pyyntikulttuurin piiriin kuulunut väestö eli metsästämällä, kalastamalla, hylkeenpyynnillä ja luonnon antimien keruulla, eikä maanviljelystä tai karjanhoitoa vielä harrastettu. Varsinais-Suomen alueelle kasvoi maan kohotessa lehtomaisia metsiä, joissa asuvia henkiä lepyteltiin uhrilahjoilla hyvän metsästysonnen takaamiseksi. Lehdot ja hiidet olivat muinaisille suomalaisille kirkon kaltaisia pyhiä paikkoja, joissa uhrattiin jumalille ja toivottiin onnea. Varsinais-Suomen alueella sijaitseekin runsaasti muun muassa kuppikiviä, joita on saatettu käyttää uhripaikkoina silloin, kun metsän hengille on esitetty erilaisia toiveita. Varsinais-Suomesta löydetyt kuppikivet on ajoitettu pääosin rautakaudelle (500 ekr–1150 jkr).

Suomalaisessa mytologiassa nimetään useita metsään ja pyyntionneen vaikuttaneita jumal- ja haltijaolentoja, joiden on uskottu voivan vaikuttaa metsästäjän pyyntionneen tai suojella metsässä liikkuvaa kulkijaa. Metsän eli Tapiolan valtijaiksi ja metsän väen hallitsijaksi on nimetty Tapio ja hänen vaimonsa Mielikki, tapiotar. Mielikille puhuttiin kauniisti ja laulettiin, jotta hän antaisi satoa – ihmisille Mielikki saattoi näyttäytyä Tapion harmaaseen naavaturkkiin pukeutuneena vanhuksena. Erityisesti Länsi-Suomalaisessa perinteessä Mielikin ohella mainitaan myös metsänneidot, jotka tapasivat ilmestyä metsässä liikkuville ja yöpyville miehille: metsänneito oli kaunis, pitkätukkainen nainen, jonka selkäpuoli oli ontto tai muistutti puunrunkoa.

Mielikki villapaita neulotaan alhaalta ylös, hihat neulotaan erikseen ja liitetään työhön ennen kaarroketta. Lankana villapaidassa on islantilaisneuleissa suositun Lettlopi-langan suomalainen vastine, Paimiolaisen Vuonuen Manta-lanka. Kaarrokkeen kuviossa tammenterho ja lehvät muistuttavat Mielikin ja Tapion valtakunnasta. Tammi on myös Varsinais-Suomen nimikkopuu.

Noudata neuloessasi lankadominanssia, eli poimi dominoiva lanka (kuvioväri) puikolle aina pohjavärin alapuolelta. Silloin kuvio erottuu neuleesta paremmin. Pitkät, yli 5 silmukan langanjuoksut kannattaa sitoa, etteivät ne jää työn toiselle puolelle roikkumaan tai kiristä neulepintaa. Manta-langan neulepinta tasoittuu viimeistelyvaiheessa, kun kostutat työn.

Koot:
XS (S, M, L, XL, XXL)

Rinnanympärys: 89 (93, 98, 102, 107, 111) cm
Hihan pituus: 42 (43, 44, 46, 48, 50) cm
Vartalo kainalosta helmaan: 42 (43, 44, 45, 46, 47) cm

Tarvikkeet:
Pyöröpuikot kokoa 4 (joustinneuleeseen) ja 4,5 (sileään neuleeseen) 40 cm ja 80 cm ja sukkapuikot kokoa 4 (joustinneuleeseen) TAI käsialan mukaan. Silmukkamerkkejä, apulankaa

Lanka:
Vuonue Manta 4+1 (5+2, 6+2, 7+2, 8+2, 9+2) vyyhtiä tai 720+180 (880+200, 1050+240, 1220+290, 1400+250, 1520+360) metriä